Mie oon hukassa. Eksyksissä. Väsyny.
Ja ihan lopussa.
Voimat on ollu tosi vähissä, koska sairastuin lauantaina. Korkee kuume, hankala hengittää, päätä särkee ja koko ajan on ollu sellanen väsyny ja voimaton olo. Tällä hetkellä on kaiken ton lisänä ahdistus, ihan ku kuume ei tekis tästä tarpeeks hankalaa. Kohta pitäis syödä. En ole tän taudin takia syöny pariin päivään ja siinä on yks syy siihen, että on heikko olo. Mutta syöminenkään ei onnistu, ku tulee entistä huonompi olo.
Tällä viikolla olis se työkkärin tapaaminen ja myös aika lääkärille, koska noi edelliset lääkkeet ei toiminu. Saas nähä meenkö sinne, riippuu siitä miten parannun.
Mie en tiedä, miten mie voisin kuvailla tätä olotilaa. Ahdistaa ihan liikaa. Ihan sama mitä mie teen, kirjotanko, katonko elokuvia, vai piirränkö. Mikään ei tunnu auttavan. Ahdistaa herätä aamulla, ahdistaa nousta sängystä, mutta ahdistaa myös jäädä sänkyyn. On vaikee olla sisällä, on vaikee mennä ulos. Kaikki on sekavaa. Ihan ku mie näkisin jotaa unta.
Toisaalta näinä hetkinä olen ilonen siitä, etten ole töissä tai opiskelemassa. Ahistaa pelkkä ajatus siitä, että pitäis tässä kunnossa lähteä jonneki terveyskeskukseen lääkärintodistusta hakemaan. Tai siitä, että pitäis olla jossain näiden ahdistusten kanssa ja... Ei, ei pysty.
Ajatukset kiertää kehää.
Kuhan nyt jotaa yritin selittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti