Tällä hetkellä mie vihaan kaikkia ihmisiä, vaikken itekää oo täydellinen. Kaukana siitä.
Kärkipäässä kasvattiäitiä.
Se on ärsyttävä muija, joka jankkaa mulle etten mie osaa tehdä mitään oikein, että sen ja isän ero oli mun syytä. Sitte se ei ite tee asioita, jotka on sopinu tekevänsä. Se on jättäny minut ja iskän ihan tyhjän päälle ja aiheuttaa koko ajan vaan ylimäärästä vaivaa ja stressiä.
Mie ja isä ei olla edes käyty yhdessä merellä sen perseilyjen alettua.
Mie herään vieläki keskellä yötä ku luulen, että se tulee ovesta läpi meijän kämppään. En tiiä miks.
Yritän pitää hyviä välejä, koska jos mie rupean aukomaan sille päätäni, se kostaa sen isälle. Ei entiseen perheenjäseneen niin vaan katkasta välejä.
Vitun iso kiitos sille.
Väsyttää koko ajan. Ihan sama paljonko nukun ja mihin aikaan. Jaksan olla hereillä tunnin, sitte alkaa väsyttää niin että on vaikea keskittyä mihinkään ja rupean koomailemaan.
Sossun päätöstä ei edelleenkään kuulu eikä näy. Tänään kävin iskällä ja sain syödä sen viimisiä leipiä niin, että saatiin aamupala.
Päätös tehdään ehkä huomenna. Sitte menee se pari päivää, että rahat tulee tilille.
Voi vitun idiootit.
Ei voi olla vaikeeta hoitaa ihmisten päätöksiä ajan tasalle.
Mie tiedän olevan ihan kamala ihminen, mut välillä mie toivon, että koko maailma romahtais. Sillon ei olis enää ihmisiä. Joskus mie mietin, että ehkä mie en edes halua olla sosiaalinen. Ehkä mie oon vaan syntyny tämmöseks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti