No niin. Psyka oli eilen.
Psyka kysy miksen ollu menny siihen yhteen ryhmään, mitä mulle oli ehdotettu. Selitin paniikista ja pyörtymisestä mikä tapahtu haastattelun jälkeen, ja kerroin että ryhmä järjestetään niin kaukana, ettei sinne kulje kunnolla linja-autojakaan. Sain psykan tilanteen tasalle, mihin sen käynnin hyödyllinen osuus sitte loppuki...
Psyka kaivo hyllystä jonku ison kirjan, luki sitä hetken ja meidän seuraava keskustelu oli luokkaa tämä:
"Sulla taitaa olla paniikkihäiriö."
"Joo, tiedän."
"Tässä kirjassa on lista paniikkioireista... Käydään ne nyt läpi ja katsotaan onko sulla samoja oireita."
Tässä vaiheessa huokasin sisäsesti. Mie olen ite lukenu kaikki mahdolliset paniikkihäiriötä koskevat julkasut, tiedotteet, lehtiöt ja foorumit ja tiedän ihan-tasan-tarkkaan mitä oireita siihen kuuluu.
"Mie kyllä tiedän ne oir-"
"Katsotaan nyt kuitenki."
Hyvä on sitte. Psyka luki listalta jokaisen kohdan ja piti aina sen jälkeen lyhyen tauon kattoakseen nyökkäänkö mie. Huonovointisuus, joo. Huimaus, joo. Tärinä, joo. Hikoilu, joo. Joo, joo, joo joo joo vittu joo joo!
"Sulla taitaa olla paniikkihäiriö."
"Joo, tiedän." Ihan ku oltais käyty tää keskustelu joskus aikasemminki...?
Sovittiin, että mie pidän paniikkipäiväkirjaa seuraavaan käyntiin saakka (sinne on noin kaks viikkoa). En tiedä mitä se auttaa. Psyka sano, että seuraavaks selvitetään mistä paniikit lähtee liikkeelle. Tuota noin, viimeeks se jo sano, että koulukiusaamisesta ja siitä, etten enää luota ihmisiin tai tunne oloani turvalliseks kenenkään seurassa.
Miten musta tuntuu, että psyka otti vasta nyt tosissaan sen, että mulla ihan totta on ongelmia paniikkien kanssa. Vaikka sitä oon tolkuttanu työkkärissä ja psykalla ja vaikka missä!
Lopulta psyka kysy taas, että miten minuu vois auttaa.
Jos mie tietäisin ni mie en ravais siellä vaan auttaisin ite itteäni.
Ja paniikkipäiväkirjaan tuli tänään kaks merkintää. Toka merkintä tuli ku olin istunu puol tuntia kylpyhuoneen lattialla tärisemässä, koska meillä oli ollu riita poikaytävän kanssa. Joo, seki voi laukasta paniikin, tiedän miten säälittävältä se kuulostaa mutta ei voi mitään.
Ei muuta, kiiiiiiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti